sunnuntai 10. syyskuuta 2017

first world problem


Tiskikone hajosi lopullisesti eilen aamulla, täynnä likaisia astioita, kuinkas muutenkaan. Se oli pitänyt infernaalista ääntä muutaman päivän ajan ja sen muovi- ja kumiosat olivat hajoilleet yksi toisensa jälkeen kesän aikana. Lauantain iloksi suunniteltu retki kansallismuseoon vaihtui espoolaiseen kodinkoneliikkeeseen, sekä kauppakeskukseen, mutta nytpä on ehompi kone tilauksessa ja perheen koululaisella on vettä hyvin pitävät syyskamppeet. Jos sinne kansallismuseoon vaikka seuraavana viikonloppuna. Sen verran täytyy kyllä motkottaa, että tiskikone oli vasta kuusivuotias. Edellisenä kesänä hajonnut pyykkikone ehti peräti kymmenen vuoden ikään. Eikä niitä kuulemma kannata korjata nykyään. Varsin epäekologista, mutta kun nykyihminen ei osaa ilmankaan olla.

Muutaman päivän tiskausurakkaa siivittää tuo uusi Marimekon pyyhe - jotain pientä kivaa itsellekin, kun Partioaittoja ja muita kierrettiin.

2 kommenttia:

  1. Äh, hajoavat kodinkoneet ovat ärsyttäviä! On tyhmää, etteivät kalliit koneet kestä.

    Mutta tuo Marimekon kuosi on ihana! Ihailin sitä liikkeen ikkunassa vähän aikaa sitten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo, vaikka uusi kone onkin tosi hieno ja ihanan hiljainen, harmittaa, että se vanha kone oli niin huono.

      Tuo kuosi on kyllä kiva. Tykkään noista kynäpiirroksista.

      Poista

Olemme iloisia kommentistasi!