keskiviikko 26. elokuuta 2015

arki [on yhtä juhlaa]






Arki astui kuvaan ihan toden teolla, kun päiväkoti alkoi parisen viikkoa sitten. Okkohan jo kaipasikin päiväkodin kavereita ja toimintaa, joten jännäämistä oli lähinnä perheen pienimmän, sen meidän vauvaksi kutsutun, kanssa. Mutta eipä ollut hätää, jo harjoittelujakso todisti, että myös pienempi on päiväkotimiehiä, niin reippaasti Otso liittyi mukaan toimintaan. Pienet itkut siinä eron hetkellä päästetään, mutta olen jäänyt kuuntelemaan oven taakse ja itku loppuu ihan hetkessä ja olemme saaneet joka päivä raporttia, että Otso leikkii ja touhuaa iloisena. Ja onhan tämä ollut harjoittelua itsellekin ja nyt viimeistään on tullut huomattua, miten aika on arkisin kortilla: tuohon eri paikkojen välillä liikkumiseen menee päivässä reilut kolme tuntia. Onneksi junassa sentään voi tehdä töitä, jos siltä tuntuu ja kaikkein tärkeintähän on, että pojilla on hyvä hoitopaikka.

Mutta ei arkea ilman juhlaa, sillä tänä viikonloppuna pidetään taas sadonkorjuujuhlat. Satoahan on tullut kerättyä juu, muun muassa noista meidän vuoden ikäisistä marjapuskista, jotka tuottivat ruhtinaalliset parisen rasiaa herukoita. Noh, onneksi esimerkiksi lähistön maissipelto tarjoaa parastaan juuri nyt.

Kyllä se siitä.

The boys started at the kindergarten a couple of weeks ago and now we're living the busy working family life. The evenings tend to be too short as it takes three extra hours every day to move between places. But I'm not complaining as the kindergarten is lovely and everything is going well. This weekend we're celebrating a bit as we're arranging a harvesting party. I need to add (again) that not much harvesting has been done but that's not the point. It's lovely to get some friends over for a meal, playing and chatting.

sunnuntai 9. elokuuta 2015

toisten lomamuistot

Napolilainen katukauppias möi muistoja vuosikymmenten takaa. En voinut vastustaa /Souvenirs from Naples I couldn't resist.

perjantai 7. elokuuta 2015

happy campers


Tällaisia puskajusseja kun ollaan, oli seuraava luonnollinen vaihe teltan ja tykötarpeiden hankkiminen. Mies ostaa rysäytti teltan keväällä ja siinä sitten samalla yhteistuumin hankittiin kaikille makuupussit ja ilmatäytteiset alustat. Ja viime yönä niitä sitten testattiin, komeasti omalla takapihalla. No, olisipahan ainakin ollut lyhyt matka kotiin, jos kesken yön olisi pitänyt omaan sänkyyn päästä. Vaan eipä tarvinnut, jopa yksivuotias nukkui hyvin ja mikäpä oli nukkuessa, kun hankitut vermeet ovat sen verran laadukkaita, että pitivät meidät lämpiminä. Tänä yönä nukumme sitten Otson kanssa kahdestaan sisällä, sillä Okko ja isimies menivät sellaiselle poikien retkelle, sinne takapihalle.

Muuten, tämä päivä on ollut yllätysvieraiden juhlaa: ensin ilahdutti pikkuserkku perheineen ja äsken, vähän ennen klo 23, tuli Finnair meidän matkarattaiden kanssa.

As we're true lovers of nature, it was about time to get a tent. Hubby bought it this spring and we also got decent sleeping bags and inflatable mattresses for everybody. And last night we tried it, the whole family of us. The nights haven't been that warm as the whole summer's been cold but with decent gear it didn't matter. Even the one-year-old slept well and kept warm. But just to be safe, the first camping happened in our own backyard.

keskiviikko 5. elokuuta 2015

we ♥ Robin


Kotona taas, puolentoista viikon sukuloinnin jälkeen. Tällä lomalla ei olla paljon kotia ehditty kuluttaa, mutta nyt vietämme loppuloman ihan vain omasta kodista nauttien. Niin ja mitä Robiniin tulee, niin mehän ollaan ihan faneja. Tosin perheenjäsenten fanituksen syy hieman vaihtelee. Okko tutustui Robiniin jo vanhassa päiväkodissa ja Otsokin siihen sitten ihastui jossain vaiheessa. Robinista onkin sittemmin tullut automatkojen salainen ase, jolla huutavan taaperonkin saa hiljaiseksi kuin taikaiskusta. Ja tämä on ihan tutkittu juttu, toimi eilenkin muutamaan otteeseen, kun yksivuotias oli lopen kyllästynyt automatkailuun ja kotimatkaa oli vielä useampi sata kilometria.

We're back at home, after visiting the closest ones in the Savo area. For the rest of the holiday we'll enjoy our home, which is actually quite exotic as lately we've been away from home so much. And that Robin thing, he's a Finnish teenager, a very popular artist among the younger population. Our boys seem to love him as it works like magic, even for a crying baby not wanting to be seated in a car.