torstai 23. tammikuuta 2014

posterit


Ostinhan minäkin sentään jotain alennusmyynneistä. Alevaatteita en ole edes vilkaissutkaan - helppoa, kun mikään ei kuitenkaan mahtuisi ja sitten kun mahtuu, männätalven rievut tuskin enää kiinnostavat, joten varastoonkaan ei tarvitse hankkia.

Olen ihastunut Ingela P. Arrheniuksen kuvituksiin jo jokunen vuosi sitten ja hankin silloin Okolle useamman hauskan lautasen Konglomeratista. Nyt katselin samaisesta nettikaupasta näitä postereita ja pyysin Okkoa valitsemaan suosikkinsa. Okko päätyi näihin kahteen - samoihin kuin äitikin, enkä siis paljastanut hänelle etukäteen suosikkejani. En laittanut tilausta heti sisään, kun niiden käyttöä on kaavailtu sitten sinne jossain vaiheessa häämöttävään uuteen kotiin, mutta muutamaa päivää myöhemmin huomasin ilokseni, että juuri nämä kaksi posteria olivat Papershopissa alennuksessa ja että olivat kaiken kukkuraksi poistaneet toimituskulut. En siis voinut olla hankkimatta niitä heti. Posti toi posterit kotiin pari päivää myöhemmin!

Eilen posterit saivat kehykset Ikealta, kun jouduimme hengailemaan illalla useamman tunnin kodin ulkopuolella. Toki ne olisi voinut säilyttää putkessakin, mutta enhän minä nyt voinut odottaa. Välittäjä piti eilen peräti neljä yksityisnäyttöä ja mitäs me tehtiin sillä välin - no kulutettiin pieniä eurosia ruotsalaisissa ketjumyymälöissä. Okko sai luistimet tykötarpeineen, Ikean lihapullat maistuivat kaikille ja illan kruunasi käynti Biltemassa. Se olin muuten minä, joka sinne Biltemalle halusi. Upeasta 9€ ostoksesta lisää myöhemmin.

Kyllä, myönnän, olen alkanut sisustamaan ennen kuin koti on myyty ja ennen kuin minnekään on muutettu. En voi sille mitään. En nyt mene kuitenkaan ideointia ja näitä postereita pidemmälle.

pakkanen


Vilpoisaa, mutta kaunista. Piti ihan hakea kamera aamupäivällä, kun kävelin kotiin tarhalta Okkoa viemästä. Halonkin bongasin, vaikkei sen hienous nyt oikein välitykään kuvasta.

Sairasloma on jatkunut vielä tämän viikon, mutta ensi viikolla aion mennä töihin. Toivottavasti täyden työpäivän istuminen onnistuu taas. Eipä tässä ole enää montaa viikkoa varsinaiseen äitiyslomaankaan.

It's very cold, yet beautiful in here. This is the essence of Finnish winter. I even spotted a halo today - I just wasn't very good at capturing it.

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

harvoin tarjolla



Huomenna se alkaa, rakkaan kodin myynti. Kuvaaja kävi tekemässä puolitoista tuntia töitä - melko ihailtavaa omistautumista asialle, sillä mistään suuresta lukaalistahan ei ole kyse. Vähän tulee syyllinen olo, kun ajattelee, että mehän ollaan myymässä meidän lapsen kotia! Rakas se on meille kaikille, ollut jo seitsemän vuoden ajan, mutta se on käymässä jo ahtaaksi. Joku toinen pieni perhe tai pariskunta saa tästä hyvän kodin. Ja ystävät voivat tulla meille autolla kylään ja me heille - melko moni ystäväperhe on jo muutenkin muuttanut tai suunnittelee muuttoa. Sitä se on ollut kaikilla, tilankaipuuta.

Our dear home will be on the market tomorrow. I do feel a bit guilty for putting the one and only home our son knows for sale, but we'll need more space as our family is growing. The home is very dear to all of us, but I'm sure we'll also be happy in a new place.

saikkulaiset


Tänään on pidetty sairastupaa; Okolla on hieman lämpöä ja itse olen tämän ja ensi viikon kotona lepäilemässä liiallisen supistelun vuoksi. Sairastupapäivää piristettiin muun muassa askartelulla. Tuloksena oli metro, sekä sininen vaneritaideteos.

maanantai 13. tammikuuta 2014

hyvä sunnuntai


Meillekin tuli vähän lunta. Ja pakkasta, joka tuntuu näin lauhan jakson jälkeen kamalan kylmältä. Eilen nautittiin ihanasta ulkoilusäästä ja illemmalla kävimme Teatteri Hevosenkengässä katsomassa Kultakutri ja kolme karhua. Okko tykkäsi taas kovasti nukketeatterista.

We finally got some snow - not much though. But the cooler weather feels so very cold now, as the weather has been exceptionally warm for the previous month or two. On top of the outdoor fun yesterday we visited puppet theater. Okko enjoyed it very much, just like the previous time. Good Sunday.

kaikenlaista sitä

Kuva on jo viime viikolta. Hiljaista on pidellyt myös kameran kanssa.
Vaikka blogissa onkin pidellyt hiljaista, on meillä muuten pistetty ranttaliksi. Eihän se toki riitä, että tässä ollaan hyvin raskaana ja pikkuhiljaa orientoidutaan toivottamaan uusi ihminen tervetulleeksi (tosin äitiyslomaankin on vielä tovi), vaan me päätettiin lisäksi ottaa hieman jännitystä elämään ja alkaa puuhaamaan kodin vaihtamista. Rakkaan kodin myynti alkaa tällä viikolla ja uusi kotikin olisi jo kiikarissa. Nyt vaan sormet ristissä toivotaan, että kaikki menee meidän toivomalla tavalla. Joku wind of change taisi puhaltaa päin naamaa, kun samalla innolla päätettiin vaihtaa autokin - eihän sitä nyt sovi jättää asioita puolitiehen. Katsokaas, sellaisia me ollaan tuon isimiehen kanssa - ollaan yleensä ihan rauhallisen tyytyväisinä, mutta sitten kun päätetään toimia, me toimitaan.

PS: Joku luova kausi on edelleen päällä ja mieli halajaisi sisustamaan uutta kotia. Vaan täytyy pitää maltti vielä. Tosin nyt kun olen alkanut harjoittelemaan yövalvomisia varten (ihan todella ärsyttävää muuten), voin kertoa, etten ole sen syvällisempiä miettinyt, kuin ihan vaan sisustusjuttuja. No, eipähän ole ainakaan mitään kovin kuormittavaa mietittävää.

keskiviikko 1. tammikuuta 2014

pyöräilyvuosi avattu


Onhan tämä sään päivittely jo vähän kulunutta, mutta toteanpahan nyt kuitenkin, että enpä ole ennen pyöräillyt tammikuussa. Avasimme tänään pyöräilyvuoden koko perheen voimin. Jokainen ajoi omalla pyörällään ja lenkkiä kertyi lähes 6km. Okosta on kyllä kehkeytynyt varsinainen pyöräilijä; pikkuinen oppi ajamaan syyskuun lopussa ja on nyt polkenut jo 85km (tokihan pikkuisella on oma mittari, jota piti "säätää" kesken matkankin). Tässä välissä oli kaiken lisäksi se "talvi", jolloin pyörää ei käytetty.

Vinkkinä muuten kaikille lapsen ensimmäistä pyörää ostaville, että potkupyörä on loistava ensipyörä, sillä siirtyminen siitä tavalliseen pyörään on helpompaa. Okkokaan ei tarvinnut edes apurenkaita.

We started the biking year, in January! The weather is so confusing as normally we'd be skiing or skating but now we all took our bikes and rode for around 6km. The little one is a keen biker and has been biking for 85km during this autumn. He only learned to ride his bike late September! The kickbike helped him to learn to ride the bike and our family warmly recommends that to anyone buying child's first bike.