keskiviikko 15. tammikuuta 2014

harvoin tarjolla



Huomenna se alkaa, rakkaan kodin myynti. Kuvaaja kävi tekemässä puolitoista tuntia töitä - melko ihailtavaa omistautumista asialle, sillä mistään suuresta lukaalistahan ei ole kyse. Vähän tulee syyllinen olo, kun ajattelee, että mehän ollaan myymässä meidän lapsen kotia! Rakas se on meille kaikille, ollut jo seitsemän vuoden ajan, mutta se on käymässä jo ahtaaksi. Joku toinen pieni perhe tai pariskunta saa tästä hyvän kodin. Ja ystävät voivat tulla meille autolla kylään ja me heille - melko moni ystäväperhe on jo muutenkin muuttanut tai suunnittelee muuttoa. Sitä se on ollut kaikilla, tilankaipuuta.

Our dear home will be on the market tomorrow. I do feel a bit guilty for putting the one and only home our son knows for sale, but we'll need more space as our family is growing. The home is very dear to all of us, but I'm sure we'll also be happy in a new place.

20 kommenttia:

  1. Oi, varmasti haikea mieli myynnistä. Mutta jostakin luopuminen tuo yleensä tilalle jotakin vähintään yhtä ihanaa uutta. Isosti tsemppiä kodin myyntiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Jutta! Tsemppiä varmasti tarvitaan, varsinkin jos myynti venyy. Niin ja sitten siihen muuttovaiheeseen. Hui.

      Poista
  2. Haikeaa se on, mutta uutta kohti kuitenkin kiva mennä.

    Tsemppiä, rentoa fiilistä ja pitkää pinnaa asuntokauppoihin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Laura! Onhan nämä jänniä juttuja ja saattavat aiheuttaa pientä stressiäkin.

      Poista
  3. ööö...mulla jääny jotai väliin?saako okko kohta pikkuveljen/siskon? hurjasti onnea!

    VastaaPoista
  4. Oih, tiedän tunteen. Eikä varmaan helpota yhtään, kun sanon, että E puhuu vieläkin (6kk jälkeen) tosi paljon vanhasta kodista ja monet asiat hän yhdistää, että "vanhassakin kodissa tehtiin näin". Se on liikuttavaa ja toisaalta ihanaa jos hän muistaa sen, ei nyt syntymäkoti, mutta se, jossa hän on kasvanut tähän astisesta elämästään kauimmin.
    Mutta uuden kodin hankinta on kuitenkin kokonaisuudessaan ihana projekti! :) Maltti on valttia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo, mekin ollaan alettu alustamaan asiaa tyyliin, että miltäs tuntuisi asua uudessa paikassa jne. Okko ei ole ihan lämmennyt asialle vielä, mutta toisaalta hän ei sitä ymmärräkään varmasti. Ja jäähän ne tutut ja ainoaksi tiedetyt omat maastot taakse ja tilalle tulee uusia - onhan se iso muutos pienelle, kun on isommillekin.

      Poista
  5. Muistan kun liian ahtaaksi jäänyt viime koti meni kaupaksi. Iski todella haikea olo. Siihen kotiin oli kummatkin lapset viety synnytyksen jälkeen, ekat askeleet otettu ja ekat sanat opittu.. Ja kun viimeisen kerran laitoin sen asunnon oven kiinni -tuli itku. Nyt ollaan asuttu 3 vuotta tässä naapuri rapussa isommassa kodissa ja kuinka monta ihanaa muistoa jo tämäkin pitää sisällään -ja kokoajan tulee lisää :) Voimia myyntiin
    t.Sanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, täälläkin on tapahtunut paljon elämän suuria asioita. On tuotu Okko kotiin ja Okko on kasvanut täällä ja täällä ollessa ollaan menty naimisiin. Mutta uudessa paikassa voi sitten muodostaa uusia muistoja - ei me ihan oikeasti mahduta tähän enää hyvin ja pakkohan se on päästää irti, mikäli meinaa saada jotain uutta tilalle.

      Poista
  6. ihan mahtava otsikointi :D !

    On se tila vaan niin parasta. Nää on muuttanut aika tiheään tahtiin.. aina isompaan. Viimeksi saunallisesta ja omalla pihalla varustetusta paritalosta kerrostaloon. Kirpaisi hetken, mutta kyllä olen ollut ihan supertyytyväinen valintaan. Mitän nyt portaat voisin miinustaa tästä.

    Meidän poika (7v.) on muuten asunut neljässä eri osoitteessa. Jotenkin hän on aina ollut myös innoissaan muuttamisesta ja uudesta kodista. Ei ole haikaillut entisten perään. Tosin tähän innokkuuteen vaikuttanee varmasti se, ettei olla dramaattisesti vaihdettu asuinympäristöä.. siis samoilla hoodeilla ollaan pysytty koko hänen elämänsä, eikä ole tarvinnut vaihdella päiväkoteja ja kouluja muuttojen takia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsih, kiitos! Tila on ihanaa. Tai olisi. Toivotaan kovasti, että sitä tilaa saadaan pian. Että ruokapöydän ympäri mahtuu kulkemaan ilman, että kenekään pöydässä istuvan tarvitsee väistää tai että kaikille tavaroille on paikkansa. Ja että olisi sellaista ilmavaa ja väljää. Se olisi ihanaa.

      Poista
  7. Voi, tiedän tunteen. Viime keväänä oltiin samassa jamassa, ja nyt elellään väliaikaisesti. Tsemppiä myyntiprojektiin ja urakkaan! Onko uusi koti jo löytynyt?:) M lähettää terkkuja Okolle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Ane! Eräs ihana kohde on löytynyt, mutta mitään ei voi toivoa ennen kuin tämä nykyinen koti on myyty.

      M on ollut Okon puheissa useasti! Poikien pitääkin päästä taas leikkimään!

      Poista
  8. Aina on haikeaa muuttaa, vaikka kuinka pääsisi seuraavaan unelmaan. Meidän 4v asuu jo kolmannessa asunnossa, toivottavasti tahti tästä harvenee... Tsemppiä myyntiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Petra! Me ollaan pysytty aina paikoillamme melko pitkään, mutta tämän kodin kanssa tiedettiinkin, että jos perhe kasvaa, se käy pieneksi. Jostainhan sitä on ensimmäisen omistusasunnon kanssa aloitettava ja siitä sitten voi aina vaihtaa isompaan.

      Poista
  9. Vaikka se tuntuukin haikealta niin pian teillä on jo uusi ihana koti, josta tulee varmasti yhtä rakas. Meillä on ihan samat touhut edessä keväällä, kun rakennusprojekti starttaa.. Onnea myyntiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Melina! Niinhän se on usein; kun jostain luopuu, saa usein tilalle jotain muuta. Uuden kodin voi rakentaa sitten toisaalle ja siitäkin tulee varmasti yhtä rakas.

      Poista
  10. Toivotaan , että menee kaupaksi ja saa hyvät uudet asukkaat. Ps. ihana tuo kello ... ja tuolikin!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos! Hassua kyllä, minäkin toivon, että mahdolliset uudet asukkaat ovat sitten kivoja ja osaavat arvostaa meidän kotia. Tai sittenhän se olisi tietty heidän kotinsa, mutta vähän haikeana sitä luovuttaisi rakkaan kodin uusille ihmisille, joten mielummin sitä tekisi niin kivojen ihmisten kanssa. Vaikka rahahan se näissä asuntokaupoissa tietysti ratkaisee. Silti...

      Kiitos paljon! Ostin kellon reilu vuosi sitten itselleni otsikolla "kiitos hyvästä työstä ison N:n palveluksessa". Hehhee. Niin, siis jätin silloin firman kun porukkaa lapettiin pihalle ihan urakalla. neismmäisen George Nelsonin kellon ostin itselleni hieman myöhästyneenä valmistujaislahjana ja se on meillä keittiö-olkkarissa. Ja tuolia havittelin aikoinaan imetystuoliksi. Tosin imettäminen oli jo loppunut, kun sen hankin, mutta hei, jospa nyt sitten! Ja olen tuudittanut siinä välillä Okkoa, jos hän on nukkunut huonosti tai ollut kipeä ja joutunut esim. hengittämään kylmää ilmaa yöllä (kurkunpäätulehduksessa). Se tuoli on kyllä ihana. Vähän kylmä tosin talvella, mutta voihan siihen laittaa taljan tai tyynyn.

      Poista

Olemme iloisia kommentistasi!