tiistai 4. syyskuuta 2012

mitä ajattelin tänään


Kävelin noiden peltojen läpi kohti metsää, ihan keskellä päivää, ja koko juttu kirkastui: taivas on edelleen sininen, vaikka minä olenkin menettämässä työpaikkani. Maailma siis pyörii senkin jälkeen, eikä se ole mikään katastrofi.

Niin se on, yyteet ovat jyllänneet kesäkuusta saakka ja vihdoin niihin tuli jotain tolkkua. Koko tiimi loppuu. Olen töissä vielä lokakuun puolelle saakka, mutta työpaikalle ei tarvitse mennä. Joten olenpa tässä alkanut tekemään asioita, joihin ei yleensä jää aikaa. Emäntäpisteeni nousivat tänään uusiin sfääreihin, kun tein ruoan esivalmistelut ja lähdin kävelemään metsään aikeinani kerätä puolukoita. Matka taittui vähän hitaasti, sillä jäin ihastelemaan maisemia. Metsästä löytyi myös mustikoita ja kaiken keräilyn jälkeen hain Okon tarhasta ja valmistin meille ruokaa. Varsinainen martta. Olin niin onnellinen siellä metsässä, että päätin mennä sinne huomenna aamukahvin kanssa.

Meinasin kirjoittaa muisteloita näistä kuudesta vuodesta, mitä olen työpaikallani ollut, mutta en nyt taidakaan pohtia sen enempää. Olin paikan saatuani hyvin ylpeä, olinhan sanonut jo opiskeluaikanani haluavani juuri siihen firmaan ja siihen tehtävään. Olen ylpeä kaikesta siitä, mitä siellä sain tehdä ja kuinka moni ihminen maailmassa on käyttänyt suunnittelemiani juttuja. Mutta on se ollut aika töyssyistä kyytiä, joka vuosi jotkut neuvottelut menossa. Nyt oli minun vuoroni ja hyvä niin - elämässä on tärkeämpiäkin asioita, tajusin sen kunnolla kun Okko syntyi. En olisi itse tajunnut lähteä, elleivät olisi pistäneet pihalle. Nyt kohti uusia juttuja, mutta ensin nautin hieman olostani; siivoan ja kerään marjoja. Se on oikeasti aika rentouttavaa kaiken häslingin jälkeen. Ja dear reader, älä säikähdä, haen minä niitä töitäkin.

8 kommenttia:

  1. No voihan kuttulainen, ikäväähän tuo on. Mutta onhan se samalla myös uusi alku. Nauti hyvällä omallatunnolla vapaista, ehtii niitä töitäkin vielä tehdä ihan riittävän monta vuotta. Samalla toivottelen onnea siihen rauhalliseen työnhakuun.

    VastaaPoista
  2. Peukku sille, että tästä seuraa vielä onnekas elämänmuutos! Sure tietty rauhassa ennen sitä!

    VastaaPoista
  3. Useimmiten käy niin, että kun yhden oven sulkee, huomaa monen oven avautuvan. Tulet varmasti olemaan vielä monesti tyytyväinen, että näin kävi. Nyt nauti!

    VastaaPoista
  4. Harmi juttu, mutta täytyy ajatella, että jotain parempaa odottaa ja kaikella on tarkoituksensa. Tuo on muuten jännää miten työt sijoittuvat elämän tärkeysjärjestyksessä aivan erillä tapaa lapsen saannin jälkeen.

    VastaaPoista
  5. Onneksi asioilla on tapana järjestyä ja tosiaan usein parhain päin ja vielä paremmin kun ennen :) Ps. sinulle on postia!

    VastaaPoista
  6. Voihan martta. Nykkö se sit tapahtu.
    Ota ilo irti tästä kaikesta. Elä murehdi huomisesta, kyllä se siittä suttaantuu. Ja tiedämmehän, ettet sinä jää lepäilee laakereillesi kovin pitkäksi aikaa. Mutta lepää ny!

    VastaaPoista
  7. Tsemppiä, ja ihan varmasti hyvät tyypit löytää töitä.

    VastaaPoista
  8. Kiitos paljon kaikille kommenteistanne! Kyllä tämä tästä :)

    VastaaPoista

Olemme iloisia kommentistasi!