maanantai 9. tammikuuta 2012

Paluu arkeen

Se on lunta! That is snow!
Tänään alkoi taas arki. Loma oli ihana ja tuntui yllättävän pitkältä. Ja tuli tarpeeseen.

Aamulla Okkoa päiväkodille työntäessä tuli ihan lapsuus mieleen, kun jalkakäytävällä tuli lumitraktori vastaan ja paniikissa mietin, minne me nyt hypätään turvaan. Hangessa sitten seisottiin, äiti, lapsi ja rattaat. No onneksi traktori mahtui ohittamaan meidät. Lapsena aina panikoin aura-auton kanssa kapealle kadulle sattuessani ja tilanteesta tuli myös mieleen koominen Vital-mainos vuosien takaa, jossa mies ajaa polkupyörällä aura-autoa karkuun ja kaatuu ojaan.

Okolla oli muuten kotoa lähtiessä kädet täynnä autoja. Yhden Okko raaski jättää kotiin ja toinen jäi äidin haltuun vaunuvarastolla. Mutta se yksi, se jäi hanskan sisään kun Okko ei suostunut luopumaan siitä. Eikä antanut sitä päiväkodillakaan, vaan puristi sitä koko ajan kun riisuin ulkovaatteita. Sinne Okko jäi autonsa kanssa, hieman äidin perään itkien. Onneksi päivä oli kuulema muuten mennyt hienosti ja illalla Okko pääsi vielä kelkkamäkeen isimiehen kanssa, tällä kertaa ihan hereillä.


Holiday is over and I went back to work and Okko went to kindergarten. We finally have snow in here and that adds a special flavour to everything. This morning on our way to kindergarten we had to escape from a tractor that was cleaning the roads of all that snow. That kind of reminded me of my own childhood or a funny TV ad dating back a few years. Okko was crying after mama a bit when I left him there but after that the day had been successful.

2 kommenttia:

  1. Me myös panikoitiin pienenä, kun usein sattui koulumatkan varrella aura-auto ajamaan vastaan. :D Tai sitten jopa kaks autoa, toinen pyörätiellä toinen autotiellä, korkeat nietokset oli ainut mihin joutui sitten pomppimaan :o

    VastaaPoista
  2. Heh, muistan, miten lapsena joskus pakenin lumiseen ojaan aura-autoa karkuun. Aika huono valinta tosin, sinnehän se auraa ne lumensa. Juu, ei ole kiva joutua ison auton eteen kun ei tiedä, näkeekö kuski edes pientä ihmistä siellä jossain alhaalla.

    VastaaPoista

Olemme iloisia kommentistasi!