perjantai 27. tammikuuta 2012

Paleleva urpo odottaa kevättä


Okon päiväkotiryhmä on ollut lähes tyhjä jo yli viikon ajan. Ryhmässä on levinnyt vatsatauti, joka kaikeksi onneksi on ainakin toistaiseksi ollut tarttumatta Okkoon. Voihan se olla, että vastustuskykyä on jo tullut, kun koko syksy meni sairastellessa, mutta saattaahan se tauti vielä tullakin. Tänään lapsia oli ryhmässä neljä ja tätejä paikalla normaali määrä, joten pienokaiset ovat saaneet oikein erityishuomiota.

Isimies on saanut uuden ystävän. Okon tarharyhmän pienin, 11kk ikäinen, haluaa aina meidän isin syliin ja oli yhtenäkin päivänä pistänyt itkuksi kun oli joutunut pois kun Okkoa oli alettu pukemaan. Joten isimies sylittelee toistakin poikaa aina Okkoa hakiessaan. Hih, söpöä. Tänään toinen poika oli silittänyt Okkoa samalla kun oli istunut meidän perheen isin sylissä.

Tarhan jälkeen Okko ja isi olivat menneet pulkkamäkeen, kuten monena päivänä. Olen vienyt Okkoa pulkalla tarhaan tällä viikolla ja Okko on sitten laskenut sillä samalla pulkalla mäkeä. Tänään Okko oli laskenut ihan itse, kun Stigalla tarvitaan aina ohjaaja mukaan.

Samaan aikaan kun perheen miehet nauttivat lumileikeistä, palelin bussipysäkillä. Yritin miettiä kaikkea lämmintä, kuten saunaa (tosin ei perhesaunaa, sillä eräs, nimiä mainitsematta, ei nykyisin viitsi istua saunassa rauhassa ja ovi on jatkuvasti auki), mutta ei paljoa lämmittänyt, vaan seisoin ihan urpon näköisenä hartiat korvissa. Päätin, että ensi viikolla en ole paleleva urpo, vaan laitan toppahousut ja -takin - tosin sitten pitää ottaa vaihtovaatteet mukaan. Vanha villakangastakki ei tunnu riittävältä, kun siellä meren äärellä tuulee aina ja joudun odottelemaan bussia mennen tullen. Niin ja muuten, päätin, etten taidakaan lähteä etsimään uutta talvitakkia alesta, mennään näillä kun kevätkin on ihan just. Ollaan urpon näköisiä edelleen.

Okko's kindergarten group has been lacking kids lately as everyone seems to get sick. Today there were only four children and they must have been getting a lot of attention. My husband has gotten a new friend from Okko's group. This 11-month-old baby boy is always seeking his attention and so my husband has to boys in his arms when he gets there. Cute.


I've been freezing lately as my work place is close to the sea and it's always so windy when I'm waiting for the buss. I decided I'll put some hc winter clothing on next week - I'll just need to get them changed at work.

3 kommenttia:

  1. Hei täällä toinen Urpo Urhoollinen ilmoittautuu. Mullakin taipumusta pukeutua liian köykäsesti. Ja sietää kylmyyttä. Villakangastakilla meikäläinenkin kulkenut, oli sää sitten pakkanen tai tihkuinen. Ajattelin samoten, että ens vuonna ostan kunnon takin. Onhan kohta jo se kevätkin kintereillämme, kuten taisit sinäkin mainita. Ja t-paita keli. On mulla sentäs ollu varpaat lämpimänä koko talven, kiitos Pampakseni. Ovat loistavat.

    Ja toivottavasti Okko-pieni säilyy vatsatauditta. Ja tekin.

    VastaaPoista
  2. Lapsen lämpimiin vaatteisiin kyllä panostetaan, mutta omista tingitään, miksi näin? :)

    Toivon kovasti, että Okko säästyy masupöpöltä, meillä eka semmonen ja toinen on aika reppana. Tänä aamuna neiti pyysi itse ämpäriä mihin oksentaa. Paranis jo pian pieni!

    VastaaPoista
  3. Kiitos, vatsatautia ei vielä onneksi ole näkynyt, mutta kuume nousi viime yönä:( Ja nenäkin valuu. Johan Okko olikin monta viikkoa terveenä. Toivottavasti menee pian ohi.

    Ja tosiaan, ehkä sitä voisi itseäänkin ajatella, ei se paleltuminen tee aikuisellekaan hyvää.

    Voih, pikaista paranemista teille Janica! On se tauti viheliäinen!

    VastaaPoista

Olemme iloisia kommentistasi!