sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Uimamaisterin paluu

Tänään suuntasimme paikalliseen uimahalliin koko perheen voimalla. Uimisessa olikin pitkä tauko, sillä viimeksi olemme käyneet hallissa vauvauinnissa. Se lopetettiin jo joulukuussa viime vuonna, kun Okon iho alkoi ärsyyntymään hallivedestä, tai ihan silkasta kuivuudesta.

Okko oli hallista ihmeissään ja pisti hieman itkuksi kun puin hänelle uimavaippaa ja -pukua. Eikä ihmekään, ei ne märät kamppeet märällä iholla nyt niin hyvälle varmasti tuntuneetkaan. Halli tuntui kylmälle, mutta onneksi terapia-allas oli kunnolla lämmitetty. Altaan jälkeen menimme lämmittelemään saunaan, jonne piti mennä vielä kuivattelemaankin, kun aloin miettimään, miten se kuivausoperaatio saadaan suoritettua. Pukkarissa olisikin tullut kylmä, ellei kuivausta olisi suoritettu jo sitä ennen.

Reissu sujui hyvin, kiitos osittain sen, että Okkoa hieman jännitti. Koska paikka oli jännä ja uusi, ei Okko lähtenyt juoksentelemaan ympäriinsä, vaan pysyi melko lähellä. Lähtiessä tosin jo teki mieli hieman kiipeillä pukkarin penkeillä. Kivaa oli, ensi viikolla uudelleen!

4 kommenttia:

  1. Me oltiin kans keskenämme lauantaina uimassa. Lastenaltaan vesi oli kylmää...neiti oli huulet sinisenä ja ei halunnut uida oikein ollenkaan :( Ei ihan putkeen mennyt ja pähkäilin mielessäni, että miksi lopetimme vauvauinnin...
    Pitää kokeilla toista hallia ensi kerralla, meillä aika monta hallia suht lähellä :)

    VastaaPoista
  2. Joo, ei Okkokaan halunnut olla siellä kahluualtaassa. Muutenkin hallin ilma tuntui tosi kylmälle kun ei uinut kunnolla, eikä siten tullut lämmin. Se terapia-allas oli kyllä meille ainoa vaihtoehto. Olen kuullut vinkin, että altaaseen kannattaa mennä heti vauvauintien loputtua, silloin se terapia-allas on entistäkin lämpimämpi kun kuulema vettä lämmitetään niitä varten.

    VastaaPoista
  3. Uiminen on kivaa! Meillä loppui vauvauinti muutama viikko sitten ja tarkoitus olisi myös yrittää käydä aina silloin tällöin uimassa...

    Meillä on loppuviikosta 1 v. synttärit ja ajattelin väsätä lippuviirin. Antaisitko pikaohjeet siitä miten teidän viiri on tehty? Mitä se kangas on?

    Ps. Jos saamme joskus toisen pojan, niin hänestä tulee ehdottomasti Okko. Ihana nimi!

    VastaaPoista
  4. On se kyllä hauskaa, se uiminen!

    Meilläkin oli tuo Okon nimi valmiina jo varmaan 10 vuotta:) Meidän Okko on jotenkin ihan nimensä näköinenkin, vai johtuisiko se vaan siitä, että häntä on kutsuttu sillä nimellä jo odotusvaiheessa:)

    Se lippuviiri oli tosi helppo tehdä. Käytin siihen tarlatania, jotta säästyin reunojen ompelulta. Se vaan on niin ohutta, että jouduin laittamaan kaksi viiriä päällekäin. Tein mallilipun paperista ja jätin yläreunaan kääntövaran. Leikkasin viirejä ison nipun, laitoin kaksi päällekäin ja taitoin ja sitten ompelin yläreunaan kujan. Ja sitten pujotin niitä värijärjestykseen. Koska liput eivät ole kiinni nauhassa, voi niitä eri värisiä viirejä käyttää myöhemminkin. Itse laitoin mustat ja valkoiset esille juhannuksena, kun Okon synttäreillä niiden lisäksi oli vielä vaaleansinistä viiriä.

    VastaaPoista

Olemme iloisia kommentistasi!