torstai 18. marraskuuta 2010

Torstai

Maa oli valkoinen kun heräsimme tänään. Ulkoa kuuluu aura-auton ääni. Ensimmäistä kertaa tänä syksynä. Olen jotenkin outo, mutta tykkään sen äänestä - ainakin, jos se on kaukainen. Lapsena ja vähän isompanakin koin aina kauhuntunteita aura-autoja kohtaan, jos sellainen sattui samaan aikaan kotitielle. Tiellä, jonka varrella lapsuudenkotini sijaitsee, ei nimittäin ole jalkakäytäviä ja tila kävi melko ahtaaksi kun aura-auto osui sinne samanaikaisesti.

Lähdemme pian Okon ja äiti-vauva -kavereiden kanssa testaamaan vaunujen lumiominaisuuksia. Meidän vaunuissahan on kääntyvät etupyörät, mutta ne saa onneksi lukittua, jolloin sohjossa kulkemisenkin pitäisi onnistua. Melko märältähän tuolla näyttää - tuskin saamme nauttia tästä valkoisesta maisemasta kauaakaan.

Se on jo torstai ja se tarkoittaa vain yhtä asiaa: viikonloppu on taas pian täällä!

Edit klo 13.14: Huh kun oli lenkki. Teitä ei ole aurattu kovinkaan laajasti ja sohjoa on joka paikka täynnä. Mutta niin vaan oltiin tunti ulkona - onneksi seura oli hyvää, sillä muuten ei olisi ehkä oltu noin pitkään. Okolla oli vaunuissa lokoisat oltavat, mutta äiti kastui. Niin ja kotipihassa ei meinattu päästä mäkeä ylös - vaunut piti lopulta vetää. Mutta nyt on tietysti tosi hyvä mieli kun on käyty reippailemassa.

2 kommenttia:

  1. Reipasta! :-) Lumi on ihanaa.
    Mäkin yritin ja aika tuloksetonta oli lenkkeily kaksosrattaiden kanssa. Päädyttiin kotipihalle lumilinnun tekoon.

    VastaaPoista
  2. On se ihanaa, kunhan se väylä vaunuille on avattuna:)

    VastaaPoista

Olemme iloisia kommentistasi!