torstai 5. elokuuta 2010

Random memories, osa 1: Vuokranantaja hanurista

Uusi sarja alkaa. Sarjassa sattumanvaraisia muisteloita vuosien varrelta. Ensimmäisessä osassa muistellaan ensimmäisen opiskeluasunnon kamalaa vuokranantajaa.

Se alkoi mukavasti. Tein vuokrasopimuksen täysin kalustettuun  ja tilavaan rivitalokolmioon, jonne muuttaisi toinenkin tyttö. Täysin kalustettu sopi hyvin juuri kotoa muuttavalle tuoreelle opiskelijalle; eipähän tarvinnut alkaa investoimaan heti alkuunsa kodintarvikkeisiin ja omaa kotia ehtisi alkaa rakentamaan myöhemminkin. Vuokranantaja (nainen) oli valinnut toisen vuokralaisen hyvin; meillä oli hauskaa yhdessä. Muodostimme nopeasti yhteisiä rutiineja; meillä oli teehetkiä Ally McBealia katsoessa (tykkäsimme molemmat siitä kovasti silloin kun sitä alettiin näyttämään), kotijumppaa, saunomista ja sen sellaista.

Jossain vaiheessa syksyä vuokranantajamme ilmestyi ensimmäisen kerran ovelle. En muista, mitä asiasta oli keskusteltu sopimusta tehdessä, mutta vuokranantaja käyttäytyi kuin olisi ollut äitimme, joka tulee kylään aina välillä. Hän oli muuttanut toiseen kaupunkiin ja jättänyt kotinsa sellaisenaan taakseen, mutta tuli sitten välillä lääkäriin entiseen kotikaupunkiinsa. Hän majoittui sohvallemme (tai hänen sohvallensa tietenkin, mutta maksoimme vuokraa, joten meidänhän se tavallaan oli) ja meni nukkumaan jo klo 20. Siinä jäi iltajumpat, teehetket ja telkkarit kun täti makasi sohvalla ja kuorsasi aivan uskomattoman kovaäänisesti. Joskus tädin unenlahjat kuitenkin pettivät hänet ja hän tuli huoneeseeni valittamaan, ettei pysty nukkumaan kun minä olen puhelimessa ja niin pitkään vielä. Valehtelin puhuvani hädässä olevan ystäväni kanssa, joka tarvitsi juttuseuraa  - oikeasti juttelin poikaystäväni (nykyisen mieheni) kanssa.

Kun vuokranantaja meni niin aikaisin nukkumaan, hän tietysti myös heräsi aikaisin. Hän meni keittiöön ennen kuutta ja paukutti kattiloita, varmaankin ihan tahallaan. Kun lähdin koululle kiireessä, hän kyseli, enkö syö aamupalaa; hän kun oli keittänyt puuroa. Kerran kun kämppikselläni ja minulla oli koulun bileet samana iltana, tulimme yhtämatkaa kotiin joskus 03 yöllä ja vuokrantantajamme oli hereillä odottamassa meitä. Aamulla hän sitten haisteli inhoten kun takkini haisi tupakalle, vaikka en itse polttanutkaan; haju vaan tarttui baarissa.

Niin, vuokrantajamme kävi tosiaan aika säännöllisesti ja joskus kun emme olleet kämppikseni kanssa viikonloppuna paikalla, tuli hän asuntoomme miehensä kanssa. Kerran kun tiesin heidän tulevan, siivosin tavaroitani piiloon. Minulla oli kallista kampaamon shampoota+hoitoainetta suihkussa ja laitoin pullot pois, jotta niitä ei käytettäisi; suihkuun jätin vain tavallista ruokakaupan shampoota. Yllätys oli suuri kun tulin sunnuntaina takaisin ja löysin kampaamotuotteeni suihkusta. Sen jälkeen aloin epäilemään, että tavaroitani on kaiveltu enemmänkin. Kävin läpi tavaroitani ja keittiössä huomasin, että juustokupuni oli hävinnyt. Soitin vuokranantajalleni ja kyselin, minne hän oli tuppervaarani hävittänyt. Hän kertoi antaneensa sen naapurille. Naapuri palautti sen myöhemmin postilaatikkoomme.

Vuokrasopimusta tehdessä vuokrantantaja mainitsi, ettei miesvieraita sallita. Hmm, olisi varmaan pitänyt soittaa hänelle ja pyytää lupa kun poikaystävämme vierailivat meillä, asunnossa, josta maksoimme täyttä vuokraa koko ajan. Heh. On varmaan sanomattakin selvää, että me molemmat vuokralaiset irtisanoimme vuokrasopimuksemme keväällä.

2 kommenttia:

  1. voi hertsyykel! vuokranantajia on vaikka ja minkälaista, övereitä enemmän ja övereitä vähemmän. övereitä kuitenki :D
    kaverin vuokranantaja oli syönyt pöydältä keksit kun eivät ollu paikalla.
    mun vuokranantaja mokas niin asuttiin viikko hotellissa. kaikkea sitä

    VastaaPoista
  2. Heh:D Juuh ja tuosa tietysti oli vielä mukana sitäkin, ettei kaksi ensimmäisessä asunnossaan asuvaa tyttöä oikein tienneet, voiko tuosta valittaa. Enkä millään muista, mitä tuosta sovittiin kun sopparia tehtiin. Kyllä siitä käymisestä varmastikin jotain puhetta oli silloin ollut, mutta mitään tuollaista ei olisi koskaan voinut kuvitella:/

    VastaaPoista

Olemme iloisia kommentistasi!