torstai 18. maaliskuuta 2010

Voihan sirukortti

Huomasin lähes kaksi viikkoa sitten, että pankkikortistani on mennyt siru rikki. Ilmoitin siitä pankkiin ja lupasivat laittaa uuden, mutta en ole saanut sitä vieläkään. Voi ahistus, se vaikeuttaa elämää jonniin verran. Ensinnäkin kaikissa paikoissa ei voi enää ohittaa sirutoiminnallisuutta - näin esim. apteekissa ja kuulema Alkossa, joten ostokset jäävät siihen, jos ei ole käteistä tai toista korttia. Toiseksi, Otto-maatista ei saa rahaa jos siru ei toimi ja kolmanneksi jos sen sirutoiminnon voi ohittaa, pitää todistaa henkilöllisyys, mikä nyt tietysti ei ole iso haitta.

Odotan nyt kuumeisesti uutta korttia ja yritän miettiä, minkälaiset systeemit näissä meidän lähikaupoissa olikaan. Maksoin apteekissa käydessä ostokseni siruttomalla Dinersilla, joka on jäänyt vähän kuin muinaismuistona tuonne kukkaroon (oli ennen työpaikan viralinen kortti ja sitä myötä niitä henkilökohtaisia kortteja jaettiin). Maksaessani huomasin, että korttihan on vanhalla nimellä. Otin naimisiin mennessä hurjan pitkän kaksoisnimen ja kortissa lukikin vain vanha nimeni. Iik, olo on kuin rikollisella. Nyt pähkäilenkin, ilmoitanko Dinersille uuden nimeni nyt heti vai vasta kun lasku noista mitättömistä apteekkiostoksista tulee. Käyttää en sitä ehkä enää uskalla, jos joku vaikka pyytää henkkareita. Vaikka ei kai luottokortilla maksaessa pitäisi kenenkään niitä kysyä.... Pidän nyt sormet ja varpaat ristissä, että kortti saapuisi tänään ja pääsisin tästä ongelmasta eroon. Hassua muuten tässä on se, että kortissa oli kolmen vuoden käyttöaika ja se meni rikki seitsemässä kuukaudessa! Muuta sille en ole tehnyt kuin höylännyt aika ahkerasti, heh.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Olemme iloisia kommentistasi!